perjantai 4. maaliskuuta 2016

Kun Kasmir julkaisi taannoin ensimmäisen isomman hittinsä, hän vaikutti raikkaalta merituulahdukselta Hankoineen ja Jacques Cousteauneen. Siitä raikkaudesta ei ole nykykunnossa enää häivähdystäkään jäljellä lavalla, koska Kasmir on äärimmäisen tietoinen omasta asemastaan ja omasta itsestään. Hän voi poseerata.

Ja kuin alleviivaten siirtymistään vakiintuneeseen eliittiin, Kasmir julistaa tuoreella 'Amen'-biisillään tunkkaista naiskuvaa, ja paljastuu lopulta perinteistäkin perinteisemmäksi sovinistiksi, joka esineellistää laulussaan naisen. Naisen ylistyksen funktio onkin Kasmir, ja nainen on vain väline siihen.

"nainen 
sä teet must uskovaisen 
oon valmis antaa kaiken 
mä kysyn, nainen 
enkeli vai paholainen 
sä saat mut huutaa, AMEN 
sä annoit mun maistaa 
palasen taivaast 
ja se oli helvetin ihanaa
mietin kuka olenkaan 
sä muutit mut kokonaan 
vaikken tunne sua ollenkaa-aan"
(Kasmir: 'Amen')

Popparin vastuu on ankara. Etenkin, jos poppari ei itse tajua sitä tai vielä pahempaa: fanit eivät tajua mitä he oikeastaan idoloivat idoloidessaan epäjumalaansa.

Toinen esimerkki on Sanni, joka antoi itsestään hentoisen ja hyväksikäytettävän tusinabimboblondin kuvan julkaistessaan ensimmäistä materiaaliaan. Kuva täydentyi huomattavasti toisenlaiseksi, kun 'Vain elämää' -formaatissa nähtiin Sannin olevankin omaääninen, monipuolinen ja lahjakas muusikko. Nuori ja hullu ja elämää kokematon, mutta lahjakas kuitenkin.

Nyt ollaan sitten päädytty ihmettelemään uudella biisillä 'Että mitähän vittua'. Sanni perusteli sanavalintaansa Hesarin instanthaastattelussa sillä, että kyseinen sana on hänen lempikirosanojaan, ja sillä että sitä nyt joka tapauksessa käytetään yleisesti aivan hänestä riippumatta.

Tottakai käytetään! Siitähän ei tässä ole ollenkaan kysymys, vaan siitä, että tällä biisillä Sanni asemoi itsensä siihen vittukaanoniin, joka katsoo oikeudekseen käyttää alatyylistä kieltä julkisuudessa ja tehdä siitä näin ikäänkuin hyväksyttävän ja vielä hyväksyttävämmän. Tehdä julkisesta alatyylistä salonkikelpoisen. Mitä se ei tietenkään ole.


"...että mitähän vittua, 
mulla alkaa huumori loppua. 
Kiva et on kavereita, 
mut frendit ei tee fritsuja 
Että mitähän vittua, 
kohta alkaa Legot tippua. 
Sun jurrikielareista 
kuulin vähän juttua."
(Sanni-Hank Solo: 'Että mitähän vittua')

Eikä vähä mitään ole tämä popparin vastuu siitä, että seuraajat ja etenkin nuo hiljattain kurahousunsa naulaan riisuneet fanit kokevat tämän sanoituksen hyväksyttäväksi ja vielä enemmän: ihannoittavaksi ja lallattelevat sitä kuin mitä tahansa lastenlaulua. Vaikka jokin ilmiö on olemassa, ei sen lisämarkkinointi ole muuta kuin hyväksymistä ja ylimielisyyttä. Oman vastuun kieltämistä ja itsensä yläpuolelle asettamista.

Ja oikein kysymys on: Milloin lopulta siirryimme yhteiskuntaan, jossa normit ja tason asettavat popparit intellektuellien, kulttuurivaikuttajien ja tuhatvuotisen sivistyksen sijaan? Yhteiskunnan regressio on ilmiselvä tosiasia, eikä tätä todellakaan voi kuitata yleisellä tasa-arvoistumisella ja oman äänen oikeudella.

P.S.1 Olen nähnyt Sannin vetävän tänä vuonna neljä keikkaa (huom. huom. jälkikasvun ansiosta!) ja mutuevaluonnilla totesin hänen kiertävän EMV-kertsin ongelman näppärästi antamalla yleisön laulaa aina sen alun omasta puolestaan. Liekö se jonkinlainen samanlainen miedonnus kuin radiosoittoystävällisemmän versionkin tekeminen? Pysähdyimme muuten Sannin kanssa Heinolan keikan jälkeen samaan huoltoaseman kuppilaan. Hieno hetki ja kunnioituksesta ihmisen yksityisyyttä kohtaan jätin tilaisuuden väliin puhutella tyttöä. Istuihan Sanni sitä paitsi seurassa.

P.S.2 Ja uusi kohuhan syntyi loppukesästä Sannin 'Vahinko'-biisiin tekemästä fanivideosta, jossa monenikäiset nuoret vetävät kipaletta antaumuksella. Ikähaitari on kuitenkin varsin iso, ja se jossain määrin painottuu nuorempaan päähän; alakouluikäisiinkin tyttöihin, jotka eläytyvät huulisynkkaamaan 'Vahinkoa'. Siis kappaletta, jossa kertoja kertoo suostuvansa seksiin vaikka tilapäisesti ja antavansa naiseutensa vaikka kertakäyttövahingoksi. (Sukupuoliaspekti tosin ei laulusta käy ilmi; siis se onko kyse heterosuhteesta vai muusta mutta yhtä kaikki? Emansipaationäkökulma voisi tosin tuoda sekin kritiikkiin aikuisen näkökulman?)

Asiaa voi tietenkin tarkastella viattomasti innokkaitten ihailijoiden kannustuksena ja responssina, mutta yhtä hyvin kuvan alta pilkottaa rankkoja ja rumiakin mielleyhtymiä, jos niin haluaa. Ja vaikkei ehkä haluaisikaan. Ja ainakaan nyt Sanni ei voi enää kiistää lasten diggailua, vaan he ovat tämän videon myötä Sannin musiikin relevantti kuluttajakohde.

Onko kyse savusta ilman tulta vai oikeasta asiasta, selviää näin: levy-yhtiö poisti videon.

Ja nykyaikaa on tietenkin se, että poistamista seuraavana päivänä se löytyi netistä ilman minkäänlaisia nörttitaitoja. "Minkä nettiin laittaa, se netissä pysyy." Suomalainen kansanviisaus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti