sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Flossaus - uusi uskontoni

Vanhan viidankon sananlaskun mukaan "Ihmiset yleensä uskovat asioihin, joihin he uskovat".

On aika järkyttävää lopulta, miten ehdottoman varmoja ihmiset nykyään ovat. Varmoja ja ehdottomia.

Hymähdämme entisajan taikauskolle: mustille kissoille, peilin särkymiselle, tikkaiden ali kulkemisille tahi numeron 13 magialle.

Vaan. Kun kapteeni käskee, että karppaus on hyväksi, niin karpataan. Kun somessa jaetaan liikuttava tarina, niin polkaistaan pystyyn keräys. Kun erikoiskahvit ovat muodikkaita, niin niiden nimeen vannotaan. Ja kun kauppoihin tulevat aikuisten värityskirjat, niin ne valtaavat kirjallisuuden myyntitilastojen kärkisijat.

Tällaisia ilme vakavana ja päätä tehokkaasti nyökytellen palvottavia trendejä syntyy, elää ja kuolee yhden kalenterivuoden aikana lukematon määrä vain tehdäkseen tilaa yhä hullummille asioille.

Mitä enemmän kirkosta erotaan, sen enemmän ihmiset kaipaavat asioita, joihin uskoa, ja joiden puolesta tehdä lähetyssaarnausta.

Itse olen hurahtanut flossaukseen. Katukielellä flossaus on itsensä kehumista, ja sitäpä juuri 2000-luvun uljas ajatteleva ihminen tekee, mutta vanha hammaslääkärini sai minut lisäksi höynäytettyä hammasvälien harjaamiseen pikkuruisilla, erityisesti tähän tarkoitukseen tuunatuilla hammasväliharjoilla. O tempora, o mores ja tätä rataa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti