Nykynuorten elämä on tuskaisen raskasta. Monellakin tapaa mutta ennen kaikkea ulkonäöllisistä syistä johtuen.

"Kauneus on katoavaista, mutta rumuus sen kuin lisääntyy."

Vanha viidakon sananlasku

Nykynuoret ovat selvästi rumempia ja epämuodostuneempia kuin edeltävien sukupolvien kollegansa.

Ehkä syynä on lisääntynyt dokumentaation mahdollisuus. Ja lisääntynyt kommentoimisen mahdollisuus.

Tai mikä lienee? Nykynuoret joutuvat joka tapauksessa tarkkailemaan painoaan, rasvaindeksiään, muotojaan, finnejään, nenänmalliaan, otsanryppyjään, intiimiosiaan, karvoitustaan ja niin edelleen aivan erilaisella volyymilla kuin vielä kymmenenkin vuotta sitten. Puhumattakaan kivikaudesta eli ajasta kolmekymmentä vuotta taaksepäin. Kyllä silloinkin mutta ei tällaisella voimalla.

Nykyiset nuoret ovat kerta kaikkiaan ulkonäöllisesti epäonnistuneet. Ei sille mitään mahda ja fakta on hyvä sanoa ääneen. Hyvä nostaa virtahepo löhöhuoneen pöydälle.

Turhaan he anovasti ottavat hyväresoluutioisia kuvia kännyköillään ja laittavat ne nettiin. Siellä ne elävät ikuisesti omaa ankeaa elämäänsä ja jäävät tulevillekin sukupolville todistuksiksi kiertoradalleen. Pikkuhepeneet, isot murheet. Itseriittoinen egoismi ruokkii systeemiä. Internet helvetinlieskoineen on yksi murheellisen tarinan deus ex machine, joka ei ratkaise yhtään mitään.

Ei rumuus katsomalla poistu. Ei vaikka kuinka tarkkaan ja kuinka pitkään katsoo. Vaikka katsoo peilikuvan puhki, jää originaali.

Erilaisia vekottimia, maskeja, voiteita ja proteeseja on jouduttu kehittämään leegio, jotta näiden hirveiden rumilusten itsetuntoa saadaan hilattua väkisin edes säälliselle tasolle. Jos sillekään sitten.

Itseään pitää työstää verstaalla pari tuntia, ennen kuin pystyy pistäytymään ihmisten ilmoille ostarin nurkalle.

Rintaimplanteista ei toki aloiteta, vaikka ne joululahjalistalla tietenkin ovat. Ensin otetaan hätäavuksi push-upit ja takalistotäytteiset muotoilevat pikkuhousut. Ei näille ennen ollut tarvetta. Ennen oltiin luomusti hyvänmuotoisia. Täydellisiä an sich. (Pojat eivät juuri tarvitse push-upia puseronsa rintamukseen ellei sitten hihoihin. Mutta vaatteilla pystyy korjaamaan paljonkin ruipelon teinin kroppaa. Tai ainakin peittämään.)

Pisteytetään toiset netissä ja on-line, jotta saadaan pohjataulukko omalle kropalle. Kommentoidaan toisia, kerjätään itselle kommentteja. Mutta vain hyviä, pliis. Ei tämä ole vakavaa, tämä on vain herutusta.

Hyviä ei tule, koska raati on armoton. Ja ei kai kukaan valehtele päin näköä? Ei kai kukaan hae hyväksyntää ja omaa etua haukkumalla? Mollaamalla? Dissaamalla?

Vai onko tähän tultu?

Onko ihminen nyt kaiken kehityksensä ja viisautensa huipulla? Täydellinen? Perfetto?

Fibonaccin lukujonosta muodostuu kultainen leikkaus. Siinä sarjassa jokainen luku on aina kahden edellisen summa, ja edetessään tämä lukusarja lähestyy kultaista leikkausta. Sellaiset muodot, joissa esiintyy kultainen leikkaus, koetaan yleisesti esteettisesti miellyttäviksi. Myös me rakennumme kultaisesta leikkauksesta. Dna-molekyylin yksi kaksoiskierre on tismalleen 34 ångströmiä pitkä ja 21 leveä.

Kultainen leikkaus on luonnon täydellinen kaava.

Vain tämän ajan nuoriso poikkeaa tästä kaavasta.

Ja seuraava.

Ja seuraava.

Ja seuraava.

"Sä olet lintu, joka ei oppinut lentämään. Et siipiäsi koskaan oo päässyt käyttämään."

Mariska: Kukkurukuu

Eilispäivän nuoret ovat tämänpäivän aikuisia. Aikuiset antavat mallit moneen.